58% kansantuotteesta julkiselta sektorilta? (Vanha, mutta ajankohtainen kirjoitus)

Presidentti Sauli Niinistö otti kantaa julkisen sektorin paisumiseen. Jo 58 % kansantuotteesta syntyy siellä. Tämä johtuu siitä, että yritysten sekä muun avoimen sektorin talous on supistunut ja julkisen sektorin osuus on kasvanut. Julkisen sektorin kasvu rahoitetaan ottamalla valtiolle lisää velkaa. Velkaa otetaan, vaikka tiedetään, että lapsemme joutuvat maksamaan sen kerran takaisin. Valtio ja kunnat saavat vielä velkaa, vaikka yritysten lainaehdot ovat tiukentuneet.

Julkisen sektorin kasvava velkaantuminen luo epäilyksiä päättäjien kykyyn hoitaa suomen taloutta. Epäilyksiä lisää myös hallituspuolueiden irtiotot yhteisestä tavoitteesta. Vaarana on koko maan luottoluokituksen heikkeneminen ja korkomenojen kasvu sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa.

Suomalaiset ovat kriisiaikoina pystyneet sopimaan asioista ja yhteisistä tavoitteista yhdessä. He ovat myös pystyneet viemään tavoitteensa läpi. Tästä on osoituksena esimerkiksi maan jälleenrakentaminen ja sotakorvausten maksu 50 -luvulla.

Suomessa on lukuisia Start Up–yrityksiä, jotka työllistävät korkean teknologian osaajia uusille innovatiivisille aloille. Jos Suomeen on velkaa otettava, se tulisi käyttää näiden yritysten ja innovaatioiden rahoittamiseen eikä julkisen sektorin paisuttamiseen. Nokian elekroniikkaosastokin oli tappiollinen 15 vuotta ennen matkapuhelimien läpimurtoa. Sen jälkeen se tuottikin suuren osan koko maan kansantuotteesta.

Julkiset palvelut tulisi sovittaa kansakunnan maksukyvyn mukaan. Velalla ei niitä kannata enää yhtään rahoittaa. Yrityksissä ja innovaatioissa on maamme tulevaisuus. Siemenperunoita ei kannata syödä.

Luonnonvaroja ei kannata ryöstöviljellä – osaaminenkin on luonnonvara – kunnissakin

Johtavat poliitikot ovat kehuskelleet maamme korkealla koulutustasolla. Eikä syyttä. Onhan peruskoulutuksen taso meillä maailman huippuluokkaa. Korkeakoulumme tuottavat jatkuvasti eri alojen osaajia.

Maailma muuttuu kuitenkin koko ajan ympärillämme ja siitä johtuen opittu tieto vanhenee nopeasti. Monilla ammattialoilla sitä on jatkuvasti uudistettava, jotta pysytään ajan tasalla. Tarvitaan täydennyskoulutusta, jotta ammattitaito säilyisi. Monilla osaamisintensiivisillä aloilla kuten, lääketieteessä, tietotekniikka-aloilla, talous- ja oikeustieteissä tarvitaan jopa kuukauden koulutusputki vuosittain.

Nykyisin nuoret ammattilaiset ja opiskelijatkin ovat hyvin tietoisia osaamisensa arvosta. Huippuosaajat haluavat sisällyttää työsopimukseensa henkilökohtaisen kehityssuunnitelman, jossa määritellään hänen osaamisensa kehittyminen koko työuran ajan siinä yrityksessä. Tämä edellyttää työnantajalta sitoutumista jatkuvaan koulutukseen. Muuten huippuosaajia ei saada töihin.

Muistan oman urani alkuajoilta, kun suurehkossakin yrityksessä, jossa työskentelin harjoitettiin osaamisen ryöstöviljelyä. Tekijä palkattiin ulkoa projektiin tai työtehtävään ja sitten kun hän oli siinä kaikkensa antanut kahden kolmen vuoden päästä, hänelle osoitettiin ovea. Mitään kehityssuunnitelmaa ei ollut eikä työntekijän edes odotettu kehittävän itseään vaan osaamisen hankkiminen hoidettiin uusrekrytointien kautta. Työvoiman kierto oli silloin nopeaa. Ainoa keino silloin oppia uutta tai saada palkankorotus oli vaihtaa työpaikkaa.

Nyt kun työvoiman tarjonta vähenee, kilpailu osaajista kovenee. Parhaiden osaajien pitäminen vaatii muutakin kuin hyvän palkan. Pitää olla tarjota henkilökohtainen kehityssuunnitelma. Vain siten kasvetaan parhaaksi. Parhaat taas voivat valita työpaikkansa. Heikommat ottavat ne, jota jää jäljelle. Kaikki korkeakoulusta valmistuneet eivät ole parhaita.

Kunnat ovat jo nyt keskellä tätä kilpailua. Jokainen meistä haluaisi käydä osaavan ja kokeneen lääkärin vastaanotolla ennemmin kuin aloittelijan. Jokainen meistä haluaisi lapselleen koulussa hyvän opettajan eikä sellaisen, joka vaihtuu useamman kerran vuodessa löytäessään paremman työpaikan. Kaupungit kilpailevat pätevistä osaajista toisten kuntien kanssa.

Omassa kotikaupungissani Vantaalla niitetään nyt sitä satoa, minkä taannoisena opettajien lomauttamisen aikana kylvettiin. Nuorimman poikani aikana jo ala-asteella pelkästään rehtori vaihtui kolme kertaa. Yläasteella useita vanhoja päteviä opettajia siirtyi muualle töihin. Tätä ongelmaa ei ollut aikaisemmin vanhempien poikieni kohdalla. Silloin opettajat pysyivät. Ei ole hyvää kunnan taloudenhoitoa, jos rahalla yritetään korvata menetettyä mainetta työnantajana. Se tulee lyhyelläkin tähtäimellä kalliiksi. Siksi on parempi ja halvempi varjella saavutettua mainetta kuin lyhytnäköisillä päätöksillä menettää se kokonaan.

Veronmaksajina meillä on oikeus vaatia vastinetta rahoillemme. Se vastine heikkenee jos ammattitaitoisia lääkäreitä, opettajia tai hoitajia ei kaupunkiimme tule. Osaamista vaaditaan myös osaajien hallinnointiin, johtamiseen ja kehittämiseen. Siitä on koko kaupungin johto vastuussa. Ryöstöviljely ei tässäkään kannata.

Ilkka Meriläinen
Insinööri (AMK)
Tradenomi (YAMK)

Kaikki voimavarat käyttöön terveydenhuollossa

Kävin työterveyslääkärillä. Varasin ajan internetin kautta. Seuraava vapaa aika oli 1 tunti 15 minuuttia varauksesta. Tosin en saanut aikaa vakituiselle lääkärilleni, mutta kyllä tämäkin tohtori aivan pätevä oli.

Lehdissä on kirjoitettu miten vaikea on terveyskeskuksesta saada lääkäriaikaa varattua. Tämä koskee erityisesti erikoislääkäreiden kuten hammaslääkäreiden palveluja. Esimerkiksi hammaslääkäriin jonotus voi kestää monta viikkoa ja Buranaa kuluu tuskallisen paljon.

Palvelusetelin käyttö on yleistynyt monissa kaupungeissa. Palvelusetelillä kaupunki sitoutuu maksamaan osan yksityisen lääkärin palkkiosta. Hoitokapasiteettia ja valinnan varaa on paremmin kuin kunnan itse tuottamana. Palvelusetelin avulla pääsy lääkäriin nopeutuu sekä asukkaiden tasa-arvo paranee. Terveysasemien välinen kilpailu pitää hinnat kurissa. Asukkaat voivat valita paremmin mieleisensä lääkärin. Jyväskylässä esimerkiksi lasten korvatulehdukseen saa palvelusetelin yksityiselle lääkärille.

Monet kuntapoliitikot vastustavat palvelusetelien käytön laajentamista. Heidän mielestään niiden käyttö romuttaa kunnalliset terveyspalvelut. Mielestäni lääkäriin pääsyn nopeutuminen ei ole asukkaiden kannalta palvelun romuttamista vaan palvelun parantamista. Asukkaat mittaavat kokemuksillaan palvelun laadun. Sitä ei mitata poliitikkojen sanomisilla. Kaikki yhteiskunnan resurssit tulisi valjastaa asukkaiden käyttöön.

Ilkka Meriläinen

Motivoituneet hoitajat auttavat ikäihmisiä mielellään

Pitäisikö vanhukset sijoittaa laitokseen, palvelutaloon vai annetaanko heidän olla kotona niin kauan kuin voivat? Pitäisikö olla hoitajakiintiö? Tulisiko kunnan tuottaa palvelut vai olisiko ne ostettava ulkoa?

Hoitotyö on ihmisten tekemää työtä. Se on myös ihmisläheistä työtä, jossa autetaan heikompia ihmisiä. Se on joskus myös fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä. Näiden hoidettavien ihmisten- sekä yhteiskunnankin kannalta hoitotyö on tärkeää työtä. Hoitoalan ammattilaisten osaaminen on Suomessa korkealuokkaista.

Vanha äitini joutui aivoinfarktin johdosta terveeltä jalalta suoraan laitospotilaaksi. Olen nyt seurannut ja valvonut hoitotoimia hänen kohdallaan. Häntä on hoitanut viimeisen puolen vuoden ajan yli 30 hoitajaa ja monta lääkäriä. Olen havainnut, että suurin osa hoitajista ja lääkäreistä on työhönsä omistautuneita ja motivoituneita ihmisiä. He ovat selvästi oikeassa ammatissa. On myös joitakin, joille tämä työ on liian raskasta.

On aivan sama, miten vanhusten ja sairaiden hoito on organisoitu. Lopputuloksen kannalta tärkeintä on se, että työolosuhteet hoitotyön tekijöille on mahdollisimman hyvät. Silloin tuloskin on paras mahdollinen ja ”asiakas” on tyytyväinen. Työolosuhteisiin ei vaikuta yksin hoitajien määrä. Yksi hyvin motivoitunut hoitaja antaa laadukkaasti ja iloisena suuremman työpanoksen kuin vastenmielisesti työtään tekevä. Työolosuhteisiin voidaan vaikuttaa hyvällä työnjohdolla ja tekijöiden arvostamisella. Jokaisen hoitajan ja lääkärin tulisi kokea päivittäin onnistumisen iloa, sillä se heijastuu suoraan palvelun laatuun.

Stressaavaan asiakaspalveluympäristöön ja puhelinneuvontatyöhön tekijät valikoituvat monien kokeiden ja haastattelujen kautta. Lisäksi koeaikana varmistetaan, että tiimi toimii hyvin yhdessä uuden työntekijän kanssa. Näin varmistetaan stressistä huolimatta paras mahdollinen asiakaspalvelu ja laatu.

Muodostettaessa hoitotiimejä, esimerkkiä voisi ottaa asiakaspalvelutiimin muodostamisesta. Näin saataisiin parhaiten oikeat ihmiset työskentelemään yhdessä. Hyvä tiimi on enemmän kuin tekijöittensä summa. Hoitotyötä tulisi mitata ensisijaisesti laadun mukaan. Toki kustannuksetkin tulisi pitää kurissa. Siksi niitäkin on mitattava.

Mielestäni tulisi luoda palkkiojärjestelmä, jossa koko tiimiä palkittaisiin hyvästä työstä jos tavoitteet saavutetaan. Palkkion tulisi olla tuntuva, jotta se kannustaisi yrittämään lisää.

Vanhusten määrä lisääntyy koko ajan. Mielestäni kaikkia keinoja tulisi nyt käyttää, jotta voimme tarjota vanhuksillemme korkeatasoisen ja yksilöllisen hoidon. Hoitotyö ei saa olla eikä se saa näyttää hoitotehtailulta. Sellaiseen sortuvat ovat valinneet väärän ammatin. Ymmärrä heitäkin, jotka ei jaksa tätä työtä tehdä koko ikäänsä. Ammatin vaihtokin on hyväksyttävä sekä siirtyminen helpompiin tehtäviin omien ikävuosien karttuessa.Ilkka Meriläinen
Kuntavaaliehdokas Vantaa

Omistaminen ei ole kaupungin ydintehtävä

Nyt julkaistussa elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuksessa selvisi, että suuret kaupungit tuhlaavat veronmaksajien rahoja turhaan omistamiseen. Omistaminen ei palvele tehokkaimmalla tavalla asukkaiden etuja. Kaupunkien veroprosenttia voisi laskea ja palveluja parantaa, jos keskityttäisiin ydintehtävään eli palvelutuotantoon eikä turhaan omistamiseen.

Jo 80- luvulla yrityksissä tehokkuutta nostettiin luopumalla turhista varastoista. Varastoihin oli sitoutunut suunnaton määrä pääomaa. ATK:n käyttöönotto paljasti varastossa makaavat epäkurantit tuotteet. Nyt samaa mallia kuin 20 vuotta sitten yrityksissä tulisi käyttää kunnissa tehokkuuden parantamiseen.

Veronmaksajien määrä vähenee ja vanhusten ja muiden palvelun tarvitsijoiden määrä kasvaa. Vanhuksille on saatava parempi hoito. Ei ole mitään järkeä kasata kaupungille suurta omaisuusmassaa, jos samanaikaisesti ihmiset kärsivät huonoista palveluista.

On myös monia muita tapoja parantaa tehokkuutta kaupungissa, kuten ostamis- ja sopimusosaamisen lisääminen. Kunnat ovat ostaneet palveluja huonoilla sopimuksilla, kun niiden laatu kärsii. Tästä on esimerkkinä onneton joukkoliikenne.

Nyt on valtuustovaalit. Asiaan voidaan nyt vaikuttaa. Se kannattaa tehdä, sillä kaikki me vanhenemme ja tarvisemme yhä enemmän kaupungin palveluja.

Ilkka Meriläinen
Yksikönjohtaja
Kaupunginvaltuustoehdokas
Vantaa

Arvoisat Vantaalaiset

Arvoisat Vantaalaiset. Seuraavat neljä vuotta ovat kaupungissamme suurten muutosten aikaa. Suomen- ja koko Euroopan taloustilanteen kiristyminen tarjoaa pelkkää niukkuutta jokaiselle. Tämä näkyy myös Vantaalla.

Ensi vaalikaudella päätöksentekijöiden tärkein tehtävä on jakaa niukkuutta niin, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutusta kaupungin palveluihin ja kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Siinä eivät yhden asian ?ismit? riitä vaan päätöksissä tarvitaan nyt tervettä maalaisjärkeä. Rajoja joudutaan siirtämään ja vanhoja periaatteita rassaamaan.

Mitään väestönosaa ei saa kuitenkaan jättää heitteille. Laadukkaat peruspalvelut on tuotettava jokaiselle. Nyt ne on vain tuotettava tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Raskasta ja päällekkäistä hallintoa ei enää voida ylläpitää. Ei varsinkaan velaksi. Suurin muutostarve kohdistuu hallintokoneiston yksinkertaistamiseen.

Palvelujen laadun valvonnassa vastuu lankeaa myös palvelujen käyttäjille. Tämä tuo vaatimuksen entistä suurempaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen koko julkisessa toiminnassa. Päätöksenteko on tuotava lähemmäksi käyttäjiä. Esimerkiksi palvelusetelit tuovat tähän erinomaisen mahdollisuuden. Samalla ne luovat työpaikkoja uusille palvelujen tuottajille.

Suuri osa kaupungin ja yritysten työntekijöistä tekee palvelutyötä. He muodostavat yhteisen voimavaran, jolla kaikki palvelut tuotetaan. Heidän osaamisensa ja motivaationsa ratkaisee palvelujen laadun. Siksi erityistä huomiota on kiinnitettävä näiden palvelutyötä tekevien ihmisten ja yritysten valintaan. Talouden lisäksi on mitattava ihmisten jaksamista, työilmapiiriä ja johtamista. Huono johtaja voi saada korvaamatonta vahinkoa aikaan.

Motivoituneen ja osaavan työntekijän aikaansaannos voi olla kolminkertainen toiseen verrattuna. Laadukasta ja hyvällä mielellä annettua palvelua me kaikki odotamme.

Kehärata ja Marja – Vantaan rakentaminen tuo uusia asukkaita Länsi-Vantaalle. Palvelut tulevat lähemmäksi sekä kulkuyhteydet paranevat. Marja – Vantaa palvelukeskuksineen on investointi, joka hyödyttä meitä kaikkia alueella asuvia.

Esimerkiksi viime vaalikaudella saimme Kokoomuksen ajamana kehätieltä liikennevalot ja ruuhkat pois. Asioista ei pidä tehdä liian monimutkaisia. Kiire ei pidä olla, mutta asioiden tulee joutua. Se on veronmaksajien etu.

Hyvät ystävät. Sydämelläni on erityisesti seuraavat asiat:

  • Maalaisjärkeä kaikkiin päätöksiin!
  • Palveluprosessit suoriksi ja vaihtoehtoja palvelutuotantoon.
  • Ei koroteta veroja vaan muutetaan ennemmin vanhoja rakenteita.
  • Lisätään avoimuutta, demokratiaa ja päätösten läpinäkyvyyttä.

Ilkka Meriläinen
Insinööri, MBA
Länsi – Vantaalta

Organisaation osaamispääoma

Osaamiseen panostaminen on kaikkein kannattavin investointi yhteiskunnalle ja yrityksille. Se maksaa itsensä jopa kuusinkertaisesti takaisin.

Kun puhutaan liikesalaisuuksista, sillä tarkoitetaan juuri yritykseen muodostuneen hiljaisen tiedon suojelua. Aikaisemmin osaamista vaativissa tietojärjestelmä-projekteissa osaamisen katsottiin kehittyvän tekijälleen kokemuksen mukaan samankaltaisten projektien määrän potenssissa. Se tarkoitti sitä, että kerran aikaisemmin samankaltaisen hankkeen tehnyt henkilö teki vastaavan työn jopa neljä kertaa nopeammin ja kaksi kertaa aikaisemmin samanlaisen hankkeen tehnyt henkilö teki vastaavan työn jopa kahdeksan kertaa nopeammin kuin vasta-alkaja. Siten kokemuksella on voimansa. Jokainen meistäkin luottaa ammattimiehiin paremmin kuin vasta-alkajaan.

Vanhan ajan tuotantoon tai vähittäismyyntiin orientoituneet patruunajohtajat eivät ymmärrä osaamisen merkitystä ja hiljaisen tiedon kehittymistä. Asiantuntija-organisaation johtaminen on heille täysin outo asia. Aiemmin osaamista ei pidetty tärkeänä yrityksen pääomana. Huolimattomilla organisaatioiden järjestelyillä sekä muullakin epäkannustavalla toiminnalla voidaan hukata suunnaton määrä osaamispääomaa – suomeksi sanottuna rahaa sekä markkinaosuutta.

Aktiivisten yritysten hallitusten tulisi ymmärtää tämä ja tehdä johtopäätöksensä. Yritysten voitto tehdään mikrotasolla. Se tehdään osaamisella. Siihen vaikuttaa se tehokkuus, miten toiminta on organisoitu ja miten hyvin työntekijöiden henkilökohtainen motivaatio on valjastettu yrityksen tavoitteisiin. Tämä on yritysjohdon vastuulla. Hallitusten tulisi mitata siinä onnistuminen.

Ihmisiä ei voi käsitellä massana. Heitä tulee käsitellä yksilöinä. Tämä koskee erityisesti asiantuntijoita. Parhaan osaamisensa he voivat antaa vain yksilöllisessä ympäristössä. Sellaisessa joka on sovitettu juuri heidän tarpeeseen. Suomalainen yritys Reaktor Innovation Oy valittiin kolmannen kerran Euroopan parhaaksi työpaikaksi. Miksei listalla voi olla enempää suomalaisia yrityksiä. Miksei julkisuuden organisaatiot voisi olla Euroopan tai edes Suomen parhaimpia. Reaktorissa osataan yksiön huomioon ottaminen ja asiantuntijaorganisaation johtaminen. Siinä on esimerkki monelle.

Jos osaava ihminen tekee kahdeksan kertaa nopeammin työnsä kuin aloittelija, niin miksei osaamisen sitten anneta organisaatioissa kehittyä. Jokainen ihminen tietyssä elämänsä vaiheessa haluaa kehittää osaamistaan. Kehittyä voi myös työssä oppimisen kautta. Tämä osaaminen tulisi hyödyntää ja siihen tulisi kannustaa. Se on yrityksen ja myös yhteiskunnan etu. Paradoksaalisesti ammattiliitot ovat tasa-arvopuheillaan taistelleet osaamisen kehittymistä vastaan, vaikka siitä olisi heillekin hyötyä. Ihmisiä ei yksilöinä voi kategorisoida.

Aikaisemmin osaamisen merkitystä ei ymmärretty pääomana yrityksissäkään eikä monet nykyisistäkään vanhoista johtajista ymmärrä tätä. Pörssiyrityksissä onneksi sijoittajat huomaavat tilanteen, mutta julkishallinto laahaa pahasti jälkijunassa. Onneksi sinnekin on viime aikoina tullut henkilöitä yrityselämästä erityisesti Nokialta, jotka ymmärtävät tilanteen oikein.

Osaaminen ei ole pelkästään käsien tai ajattelun näppäryyttä. Se on kyky luoda verkostoja ja hyödyntää niitä ongelmissa. Se on kyky tietää, mistä saa apua aina eri tilanteissa. Se on kyky luodata ystävä- ja tuttavaverkostoja etukäteen eri tilanteita varten. Ei riitä, että osaa vaan että pitää myös tuntea niitä, keiltä saa apua. Se on hiljaista tietoa, jota aloittelijalla ei voi olla. Se syntyy kokemuksen kautta.

Hiljaisen tiedon syntyminen, kehittyminen ja hyödyntäminen tulee ymmärtää. Sen haaskaaminen tulisi rinnastaa pääoman haaskaamiseen. Sellaiset yritysjohtajat tulisi Suomessa saattaa siitä vastuuseen. Se on veronmaksajien ja kansallisen pääoman haaskausta, jos osaamista haaskataan. Valitettavasti vain näin käy nykyisin varsin monessa organisaatiossa. Asiat voisi olla paremminkin. Silloin ei tarvitsisi maksaa oppirahoja tästäkään virheestä.

Ilkka Meriläinen
Yrittäjä
Johtaja

Kysyntä ja tarjonta kohtaavat huonosti. Suomalaisen työttömyyden syyt

Kuinka moni osaava työntekijä joutuukaan tyytymään keskinkertaiseen työpaikkaan huonon johtamisen vuoksi. Toisaalta syy on usein työntekijässä itsessään, kun ei ole osannut hakea riittävästi eri vaihtoehtoja löytääkseen parasta paikkansa täällä maailmassa. Taloudellisista syistä joudutaan tässä usein tekemään huonoja ratkaisuja. No jotakinhan sitä on jokaisen elämässään tehtävä.

Entinen pomoni 26 vuoden takaa sanoi osuvasti, että johtajaksi synnytään. Olen alkanut pitää häntä nykyisten kokemusteni pohjalta varsin viisaana miehenä. Myöhemmät oppineet ovat kirjoittaneet sellaistakin, että johtamista voi opetella. Voihan sitä opetella, mutta kaikille kun ei oppi tartu. Toisilla se on jo syntymästään asti aivan kuin mielen vaistona. Onneksi olen saanut tavata sellaisia synnynnäisiä johtajia työkavereina ja asiakkaina. Tänäänkin oli ilo olla kokouksessa kahden synnynnäisen johtajan kanssa, joista toinen oli vielä asiakkaani. Tosin lähiympäristössäkin voi tunnistaa monia johtamisen ”leipäpappeja”, joiden aakkosten osaaminen loppuu siinä ”K”:n kohdalla, puhumattakaan lukemisesta.

Suomalainen on luonteeltaan sisäänpäin kääntynyt, turvallisuushakuinen ja arka. Mahtaa sodan kauhut vielä periytyä tänne asti. Kuitenkin löytyy suuri joukko rautaisia ammattimiehiä ja osaajia, joita heidän asiakkaansa kunnioittavat. He ovat myös ammattitaitoisia tiimin jäseniä ja esimiehiä. Kuinka moni yritys heidät palkkaisikaan, jos vain saisivat edes pienintä vihiä heidän kokemuksestaan, asenteestaan ja vielä osaamisestaan.

Ihmisiä ja osaamisen arvoa on vaikea ymmärtää pelkistä mainospuheista. Mutta silloin, jos voi sielulla sielua koskettaa saattaa löytää oikean ammattitekijän. Kuinka paljon onkaan oikeaa osaamista. Kuinka paljon onkaan oikeaa työtä. Miksi kuitenkin niin moni työntekijä ja työnantaja joutuu tyytymään keskinkertaisuuteen ja kompromisseihin. Tieto ei kulje tai sitä ei ymmärretä. Pahin tilanne on, ettei johtajat ymmärrä ammattitekijän arvoa. Siinä haaskataan eniten kansallista osaamista. Huono johtaja saa aikaan miljoonavahingot.

Miksi ylipäätään pitää olla niin paljon tyytymättömyyttä työpaikoilla. Jos oikea työ ja oikeat esimiehet kohtaisivat haastajansa, voisimme pelastaa tämän maan työttömyydeltä. Uskon, että halua työhön ja työn teettämiseen meillä vieläkin on. Ammattimiehiä on vaikea löytää. Pitäisi löytää mittari, jolla ammattimiehen tunnistaisi jo etäältä. Toisaalta todelliseksi ammattimieheksi kehittyy vain tekemällä.

Johtaminenkin on ammatti. Se poikkeaa muista ammatista siinä, että siinä kehittyminen vie niin pitkän aikaa, etteivät kaikki elinaikanaan voi siinä millään pätevöityä. Se vasta tulee kalliiksi.

Ilkka Meriläinen
Yrittäjä, Johtaja

Henkiset voimavarat sekä regression merkitys

Vanha johtamisen periaate – suunnittelu, toteutus, valvonta, arviointi ja korjaus pätevät hyvin oman minän johtamiseenkin. Jos ihminen osaa ja ymmärtää säännöstellä omia henkisiä voimavarojaan, hän ei kulu loppuun kovassakaan paineessa. Nykyiset työelämän vaatimukset pyrkivät kuluttamaan ihmisten henkiset voimavarat niin loppuun, ettei yksilöllinen uudistuminen enää onnistu. Jos ihminen tiedostaa tämän, hän voi säännöstellä voimavarojaan niin, että energiaa riittää perheelle, harrastuksille ja itsellekin.

Itsensä johtaminen on kaikkein vaikein laji johtamista. Se vaatii paljon henkistä energiaa ja tahdonlujuuttakin. Itsensä johtamisen ja oman elämän hallinta alkaa siitä, että punnitsee omat arvonsa, tavoitteensa ja sen mitä pitää elämässään tärkeänä. Näissä omissa arvoissa ihminen joutuu palaamaan aina oman varhaislapsuutensa aikaan.

Selasin vanhoja muistiinpanojani jo edesmenneen psykiatrin Pekka Salmimiehen luennolta henkisistä voimavaroista. Pekka Salmimiehen mukaan ihmisen arvot muodostuvat varhaislapsuuden positiivisista palautteista, kokemuksista ja odotuksista. Tiedän omalta kohdaltani, että haluan edelleen pyrkiä sellaiseen elämään, jonka vision noin viisivuotiaana muodostin. Vaikka aika ja ympäristö ovat muuttuneet, monet niistä arvoista ovat edelleen ajankohtaisia.

Jos ihminen on kaiken aikaa kiireinen ja ympäristön ohjaama, hän sairastuu ja kuluu loppuun nopeasti. Tulee Burn Out. Siksi on parempi pyrkiä johtamaan itseänsä niin tietää, minne on menossa. Silloin ei tarvitse olla ympäristön armoilla, vaan voi jopa vaikuttaa tai vaihtaa ympäristöä, jos ei se miellytä. Johtaessaan itseään ihminen saa siitä oman elämän hallinnan tunteen. Elämän hallinta on keskeinen osa stressin hallintaa. Jos ei stressiä hallitse, se hallitsee ihmistä. Siitä kierteestä ei pääse pois, kuin ammattiavun turvin.

Koska kukaan ei voi koko aikaa olla eturintamassa, vaan aika ajoin on otettava etäisyyttä päivittäiseen työhön. Elämän hallinnan keskeinen periaate on, että tämän etäisyyden otto tulee tapahtua säännöllisin väliajoin. Viikonlopuilla ja lepopäivillä on keskeinen merkitys. Samoin on harrastuksilla ja yleensä elämän aktiviteeteilla keskenään.

Minulta on usein kysytty, miksi palkkatyön lisäksi toimin vielä yrittäjänä? Yksinkertaisesti siksi, että näin saan toivomaani etäisyyttä palkkatyöhön ja toisaalta palkkatyössäni saan etäisyyttä yritykseeni. Pysyn henkisesti tasapainossa ja energiaa riittää enemmän kuin keskittäisin kaikki vain yhteen asiaan. Suosittelen samaa toisillekin.

Pekka Salmimiehen mukaan tällaista etäisyyden ottoa päivittäisestä kiireestä kutsutaan regressiiviseksi toiminnaksi. Se on ikään kuin tulosten arviointia ja mittaamista sen jälkeen kun työ on tehty. Regressiivisessä tilassa voi sitten taas asettaa uusia tavoitteita työlleen ja elämälleen. Suuri positiivinen palaute tulee siitä, jos on päässyt itse asettamaansa tavoitteeseen. Sen tavoitteen saavuttaminen vahvistaa omia arvoja. Yrittäjällä ja opiskelijalla on tähän mahdollisuus. Omat arvot toteutuvat ja vahvistuvat silloin täydellisesti.

Palkkatyössä palaute tulee usein esimiehen tai asiakkaan kautta. Kyllä sekin hyvältä tuntuu, mutta yleensä yksilön omat arvot ovat vain osittain yhtenevät koko yrityksen arvojen kanssa. Hyvin harvat ovat eläneet varhaislapsuutensa työpaikallaan. Vahvimmin tällaiseen ovat päässeet perustajayrittäjät, jotka ovat onnistuneet liikeideassaan. Samoin eräät ammatilleen omistautuneet asiantuntijat ja tutkijat ovat päässeet tähän. Ammatista tulee heille ikään kuin kilpajuoksu itsensä asettamien tavoitteiden kanssa. Elämän hallinnan tunne on tässä keskeinen.

Stressiä helpottaa se, jos tietoisesti ja tarkoituksella varaa aikaa irrottautua päivittäisistä rutiineista, palauttaa omat arvonsa ja tavoitteensa mieleensä, arvioi onko tämä sen suunnan mukaista jota haluan elää ja korjaa suuntaansa ja tavoitteitaan seuraavaksi päiväksi. Silloin stressi väistyy ja elämästä tulee palkitsevaa ja mielekästä.

Kaikkien työnantajien tulisi ymmärtää tämä. Kenenkään työteho ei nouse pysyvästi, koska työn arvot ja työkuorma pääsääntöisesti poikkeavat niistä arvoista, miten ne kunkin yksilö varhaislapsuudessaan koki. Jokaiselle tulisi antaa aikaa palautua regressiivisesti ja hallita omaa elämäänsä. Ylipitkien työpäivien teettäminen ja henkinen ylikuormittaminen näkyy työn laadussa. Ryöstöviljely tuottaa yhden hyvän sadon, mutta jos peltoa ei lannoita seuraavana vuonna ei saa mitään.

Itsensä johtamisesta on kirjoitettu paljon. Samoin on kirjoitettu ajankäytöstä ja ajan hallinnan menetelmistä. Kovin harva kuitenkin soveltaa niitä edes itseensä. Stressin ja Burn outin aiheuttamat sairastumiset tulevat varmasti laskemaan eläkeikää. Hullu tilanne kun samanaikaisesti puhutaan, että eläkeiän tulisi nousta. Työn kuormittavuus tulisi ottaa huomioon uusia eläkelakeja säädettäessä ja luoda ihmisille mahdollisuus työskennellä voimiensa mukaan loppuun asti. Vain työhönsä tyytyväinen ihminen uudistuu ja jaksaa. Se tyytyväisyys tulisi jokaisen antaa itse mitata.

Ilkka Meriläinen
Yrittäjä
Johtaja

Kirjoituksia Toivosta – Sielulla Sielua koskettaisin

Siitä on nyt hieman aikaa kulunut kun, viimeksi kirjoitin tänne. Olen ollut kiireinen työni vuoksi ja hunajasatokin oli korjattava sekä myytävä. Aikani on ollut kortilla, enkä ole ehtinyt kirjoitella, vaikka aiheita on kyllä ollut. Olin tässä välissä monella ulkomaan matkallakin sekä työni, että vapaa-aikani puolesta. Nyt kuuntelen tässä taustalla laulua toivosta ja rakkaudesta. Haluan jakaa siitä jotakin teille rakkaat lukijani.

Tapasin matkojeni aikana monia kunnioittamiani henkilöitä. Vaikkemme tästä asiasta puhuneet sanaakaan, mutta minulle syntyi sanaton yhteys heidän kanssaan. Jaoimme hiljaisesti toistemme arvot ja myös toistemme kunnioituksen. Kosketimme sielulle toistemme sielua. Olimme kaikki ihmisiä. Tunne oli ihmeellinen, mutta myös samalla inhimillinen. Se tunne on ollut minulla aina silloin, kun olen onnistunut asiakkaitteni kanssa.

Minulla on asiakkaita, jotka ovat ostaneet yli 15 vuotta vuodesta toiseen minulta hunajaa ja muita yrityksemme tuotteita. Joka vuosi olen voinut todeta, ettei edellisen vuoden työ ole mennyt hukkaan, koska samat ihmiset ostavat minulta edelleen. Se on paras palkinto hyvästä palvelusta. Jokainen ihminen tulee onnelliseksi silloin, jos voi palvella toista. Vain siten on mahdollista yhdistää yhteiset voimat ja saada jotakin suurempaa aikaiseksi. Ne jotka ymmärtävät sen, ovat yleensä edenneet elämässään pitkälle. Monet heistä ovat päälliköitä ja johtajia organisaatioissaan. Johtajana toimiminen vaatii nöyryyttä. Raamattu sanoo, että ”ne jotka Teidän keskuudessa haluavat tulla suureksi, olkoon Teidän kaikkien palvelijoita”. Siinä on sen ammatin avain ja viisaus. Kunnioitan kaikkia asiakkaitani paljon, koska voimme yhdessä tehdä suurempia asioita, mitä esimerkiksi poliitikot tässä maassa saavat aikaan. Varma on se, että poliitikot kyllä sitten hyväksyvät työmme tulokset.

Kateus se on suomalaisille suuri ongelma. Ikään kuin naapurin tai työkaverin menestys olisi kaikki suoraan itseltä pois. Eikä sen tarvitse olla edes menestystä. Riittää, että joku läheinen ystävä tai työkaveri, johon joskus on samaistuttu, on jotenkin erilainen kuin muut. Vaikkapa hän on vähän iloisempi tai ei valita. Pahin kateus tuleekin siitä, että jollakin ihmisellä on kaikki elämän alueet tasapainossa ja on siten onnellinen.

Usein kuvitellaan, että suuri omaisuus tai iso raha tuo onnen. Kaikki tietää, ettei se niin ole. Eivät rikkaat ole automaattisesti onnellisia. Jos ihminen on terve ja hänellä on riittävä elintaso ja vielä kylliksi energiaa aiheuttaa kateuden ryöpyn monissa ihmisissä. Se voi rajoittaa ystävyyttä. Minusta kateus on paha suomalainen sairaus ja kaikkien meidän huonon elintasomme syy.

Ajatelkaapas. Jos ei kateutta olisi, saisimme jokainen syödä parempaa ruokaa. Lapsillemme jäisi enemmän aikaa ja mahdollisuuksia. Voisimme asua väljemmin – siis jokainen. Kateus on aiheuttanut sen, että olemme valinneet johtajiksemme huonoja poliitikkoja, jotka eivät osaa johtaa. He eivät ole valtiomiehiä vaan pyrkyreitä. He tuhlaavat rahanne kateudesta lähteneisiin periaatteisiin. Aina ovat kateelliset ihmiset ratsastaneet sillä, että ottavat rikkailta ja antavat köyhille.

Suomessa ei ole rikkaita enää. Mistäs nyt otat, jos ei ole. He ovat työpaikoilla ratsastaneet tyytymättömyydellä ja provosoineet kunnon johtajia huonoille teille. He vaikuttavat yhteisöissämme vieläkin.
Eräs vasemmistopoliitikko kehuskeli kerran, kuinka paljon kateutta ja katkeruutta hän on saanut kylvettyä. Muistakaa rakkaat lukijani. Sosialistit ovat aina tehneet niin. Heidän tarkoitus on lisätä vasemmistopuolueille äänestäjiä nimenomaan mollaamalla vastustajiksi ymmärrettyjä ehdokkaita kaikilla mahdollisilla tavoilla. Valhe on heille ensimmäinen työkalu. Katkeruus on tavoite, jolla he kalastavat äänestäjiä. Helppo heidät on siitä tunnistaa. Huomioikaa myös, että esimerkiksi työpaikoilla puheet kovenevat aina muutama kuukausi vaalien alla. Monet työnantajatkin tietämättään tai tarkoituksella sotkeutuvat tähän. Odotelkaapas vain seuraavia vaaleja ja katsokaa.

Mistä se onni ja menestys sitten oikeasti tulee? Raamattu sanoo ” Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon”. Onni tulee työnteosta ja yrittämisestä. Se ihmiseltä vaaditaan – siis työnteko. Mutta jos ihminen pyytää työlleen siunauksen Raamatun Jumalalta, siitä seuraa menestys. Jokaisella on tässä sama mahdollisuus tasapuolisesti. Tee työtä ja pyydä Jumalaa siunaamaan työsi. Menestys seuraa siitä. Älä sorru katkeruuteen, vaikka lähin ystäväsi Sinua painostaisi. Hän ei tunne menestyksen salaisuutta, kuten Sinä.

Älä koskaan anna kenenkään vaikuttaa sydämeesi ja mielipiteeseesi siinä mitä Sinä pidät oikeana ja vääränä. Tiedät sen itse parhaiten. Raamattu sanoo” Yli kaiken varjeltavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee”. Se on suuri suomalainen salaisuus ja sisu ja nk. talvisodan henki ja yrittäjyys lähtee siitä. Jokainen tekee sitä, mitä itse katsoo oikeaksi.

Tiedän, että kirjoitan tätä jollekin lukijalleni kuin henkilökohtaisena sanomana. Jaamme arvot kanssamme. Voimme yhdessä tehdä vielä suurempia asioita kun yhdistämme voimamme ja osaamisemme. Kosketamme sielulla toistemme sielua. Koemme toisemme uskomattoman kauniina olentoina kumpikin. Siinä on hitunen sellaista, johon meidät ihmisinä on luotu. Pitäkäämme jatkossakin tällaista yhteyttä. Tulevaisuus ja toivo on meidän edessämme.

Ilkka Meriläinen