Organisaation osaamispääoma

Osaamiseen panostaminen on kaikkein kannattavin investointi yhteiskunnalle ja yrityksille. Se maksaa itsensä jopa kuusinkertaisesti takaisin.

Kun puhutaan liikesalaisuuksista, sillä tarkoitetaan juuri yritykseen muodostuneen hiljaisen tiedon suojelua. Aikaisemmin osaamista vaativissa tietojärjestelmä-projekteissa osaamisen katsottiin kehittyvän tekijälleen kokemuksen mukaan samankaltaisten projektien määrän potenssissa. Se tarkoitti sitä, että kerran aikaisemmin samankaltaisen hankkeen tehnyt henkilö teki vastaavan työn jopa neljä kertaa nopeammin ja kaksi kertaa aikaisemmin samanlaisen hankkeen tehnyt henkilö teki vastaavan työn jopa kahdeksan kertaa nopeammin kuin vasta-alkaja. Siten kokemuksella on voimansa. Jokainen meistäkin luottaa ammattimiehiin paremmin kuin vasta-alkajaan.

Vanhan ajan tuotantoon tai vähittäismyyntiin orientoituneet patruunajohtajat eivät ymmärrä osaamisen merkitystä ja hiljaisen tiedon kehittymistä. Asiantuntija-organisaation johtaminen on heille täysin outo asia. Aiemmin osaamista ei pidetty tärkeänä yrityksen pääomana. Huolimattomilla organisaatioiden järjestelyillä sekä muullakin epäkannustavalla toiminnalla voidaan hukata suunnaton määrä osaamispääomaa – suomeksi sanottuna rahaa sekä markkinaosuutta.

Aktiivisten yritysten hallitusten tulisi ymmärtää tämä ja tehdä johtopäätöksensä. Yritysten voitto tehdään mikrotasolla. Se tehdään osaamisella. Siihen vaikuttaa se tehokkuus, miten toiminta on organisoitu ja miten hyvin työntekijöiden henkilökohtainen motivaatio on valjastettu yrityksen tavoitteisiin. Tämä on yritysjohdon vastuulla. Hallitusten tulisi mitata siinä onnistuminen.

Ihmisiä ei voi käsitellä massana. Heitä tulee käsitellä yksilöinä. Tämä koskee erityisesti asiantuntijoita. Parhaan osaamisensa he voivat antaa vain yksilöllisessä ympäristössä. Sellaisessa joka on sovitettu juuri heidän tarpeeseen. Suomalainen yritys Reaktor Innovation Oy valittiin kolmannen kerran Euroopan parhaaksi työpaikaksi. Miksei listalla voi olla enempää suomalaisia yrityksiä. Miksei julkisuuden organisaatiot voisi olla Euroopan tai edes Suomen parhaimpia. Reaktorissa osataan yksiön huomioon ottaminen ja asiantuntijaorganisaation johtaminen. Siinä on esimerkki monelle.

Jos osaava ihminen tekee kahdeksan kertaa nopeammin työnsä kuin aloittelija, niin miksei osaamisen sitten anneta organisaatioissa kehittyä. Jokainen ihminen tietyssä elämänsä vaiheessa haluaa kehittää osaamistaan. Kehittyä voi myös työssä oppimisen kautta. Tämä osaaminen tulisi hyödyntää ja siihen tulisi kannustaa. Se on yrityksen ja myös yhteiskunnan etu. Paradoksaalisesti ammattiliitot ovat tasa-arvopuheillaan taistelleet osaamisen kehittymistä vastaan, vaikka siitä olisi heillekin hyötyä. Ihmisiä ei yksilöinä voi kategorisoida.

Aikaisemmin osaamisen merkitystä ei ymmärretty pääomana yrityksissäkään eikä monet nykyisistäkään vanhoista johtajista ymmärrä tätä. Pörssiyrityksissä onneksi sijoittajat huomaavat tilanteen, mutta julkishallinto laahaa pahasti jälkijunassa. Onneksi sinnekin on viime aikoina tullut henkilöitä yrityselämästä erityisesti Nokialta, jotka ymmärtävät tilanteen oikein.

Osaaminen ei ole pelkästään käsien tai ajattelun näppäryyttä. Se on kyky luoda verkostoja ja hyödyntää niitä ongelmissa. Se on kyky tietää, mistä saa apua aina eri tilanteissa. Se on kyky luodata ystävä- ja tuttavaverkostoja etukäteen eri tilanteita varten. Ei riitä, että osaa vaan että pitää myös tuntea niitä, keiltä saa apua. Se on hiljaista tietoa, jota aloittelijalla ei voi olla. Se syntyy kokemuksen kautta.

Hiljaisen tiedon syntyminen, kehittyminen ja hyödyntäminen tulee ymmärtää. Sen haaskaaminen tulisi rinnastaa pääoman haaskaamiseen. Sellaiset yritysjohtajat tulisi Suomessa saattaa siitä vastuuseen. Se on veronmaksajien ja kansallisen pääoman haaskausta, jos osaamista haaskataan. Valitettavasti vain näin käy nykyisin varsin monessa organisaatiossa. Asiat voisi olla paremminkin. Silloin ei tarvitsisi maksaa oppirahoja tästäkään virheestä.

Ilkka Meriläinen
Yrittäjä
Johtaja