Suunnitelmatalouden satoa – Suomi Euroopan kolmanneksi kallein maa

Suomi on Euroopan kolmanneksi kallein maa. Vaatteet ovat täällä jopa Euroopan kalleimpia. Tämä olisi helppo ymmärtää, jos Suomessa olisi täystyöllisyys ja Euroopan korkein tulotaso. Suomalaisen palkan ostovoima on verotuksen jälkeen kuitenkin heikko. Samanaikaisesti vaatevalmistaja Turo lopettaa vaatteiden tekemisen Suomessa kannattamattomana ja 80 ihmistä jää työttömäksi. Kellään ei kuitenkaan ole varaa maksaa huippuhintoja vaatteistaan.

Miksi sitten kaiken pitää olla niin kallista. Miksei markkinat ei meillä toimi vaikka olemme osa Eurooppaa. MTT väittää, että ruuan tuottaminen oon Suomessa niin kallista. Kuitenkin maidon tuottajahinta on laskenut, ja samalla kuluttajahinta on noussut.

60- ja 70 – luvuilla Suomessa oli vähän pääomaa. Rahahanojen auetessa 80 – luvulla seurasi asuntojen hintojen räjähdysmäinen kasvu. Koko talous muuttui keinottelijoiden pelikentäksi, joka päättyi surkeaan 90 – luvun lamaan. Poliitikoilta karkasi mopo käsistä ja touhun annettiin jatkua oman vallan ja elintason lisäämisen toivossa. Sitten laman tullessa säädettiin hätäpäissään erityislakeja, jottei pankit olisi menneet konkurssiin. Lapsiperheet ja vanhukset maksoivat viulut.

Kaupan keskittyminen alueellisesti ja parhaiden kauppapaikkojen meneminen suurille ketjuuntuneille keskusliikkeille varmistavat monopolin jatkumisen ja hintojen korkean tason tulevaisuudessakin. Uusia yrittäjiä ja haastajia ei saada. Valtiovalta suojelee kaupan monopolia ja tehottomuutta lainsäädännöllä ja määräyksillä. Markkinatalous on kaukainen haave joka menee yhä kauemmas.

Lidlin ja sitoutumattomien halpakauppaketjujen suosio nakertaa kuitenkin vähitellen monopolia. Jostakin kaupan haastajia olisi saatava, jotta markkinat toimisivat. Työllisyydenkin kannalta kaupan kilpailijoita tarvittaisiin. Hintatason lasku tukisi parhaiten myös sitä suurta ikäluokkaa, joka kohta jää eläkkeelle. Miksei Wall Mart, Tesco, Kaufhof tai ICA laajenna toimintaansa meille? EU sai pankit tehostamaan toimintaansa. Rahaa saa nyt ja korot ovat kohtuulliset. Missä on kaupan ja vakuutuslaitosten kilpailu?

Markkinoiden vaikutus näkyy kyllä erikoiskaupassa. Esimerkiksi työkoneiden ostaminen on nykyisin halvempaa, koska tarjoustalot, Hongkongit, Biltemat ja Tuurin kyläkauppa myy niitä murto-osalla siitä hinnasta, jolla K-raudasta tai Agrimarketista samoja laitteita ennen sai.

Kilpailun puute elintarvikkeiden jakelussa ja kaupan ketjuuntuminen näkyy myös siinä, ettei paikallisen yrittäjän ole mahdollista saada tuotteitaan myyntiin muuten kuin torimarkkinoilla. Ketjuuntunutta myymälää kielletään ostamasta muualta kuin omasta tukkukaupasta. Sinne taas pientuottajat eivät tuotteitaan saa, ellei liity kalliiseen tilausjärjestelmään. Samalla keskusliikkeen ammattiostajat sanelevat tuotteesta saatavan hinnan monopoliasemansa turvin kannattamattomaksi. Loppuasiakas maksaa paljon ja tuottaja saa murto-osan tuotteen hinnasta.

Keskusliikkeet käyttävät voittovaransa monopoliasemansa varmistamiseen. Siksi järjestelmä on automaattisesti tehoton. Valtiovalta vielä suojelee järjestelmää tekemällä haastajien alalle tulon vaikeaksi. Yrittäjyydellä kyllä tämäkin maa nostettaisiin ja työllisyys parannettaisiin, mutta se edellyttäisi markkinataloutta suunnitelmatalouden sijaan. EU:n perusajatus ei ole Suomessa toteutunut. Siitä me suomalaiset joudumme maksamaan.

Verotustakaan ei voi hintatasosta yksin syyttää. Ruotsin arvonlisävero on korkeampi kuin Suomessa. Kuitenkin monien tuotteiden ja palvelujen kuten taksien hintataso on siellä tällä hetkellä matalampi kuin Suomessa.

Väitetään, että polttoaineiden maailmanmarkkinahinta sanelee bensiinin ja dieselin hintatason Suomessa. Maailmanmarkkinahinnoista huolimatta vuodenaika ja erityisesti lomakuukausi on huomattavasti suurempi tekijä. Polttoaineen hinta nousee Suomessa vuosittain kesäkuuksi kymmenen prosenttia. Loman mentyä ohi hinnat taas laskevat.

Näin televisiosta kun eräs maanviljelijä Pöytyällä ajoi autollaan ja traktorillaan omasta pellosta saatavalla sinappidieselillä. Miksei sellaista toimintaa tueta Suomessa. Siinä olisi todelliset ympäristösyyt. Ohjelmassa puhuttiin lähidieselistä. Tuote oli ekologisempaa kuin Fortumin palmuöljystä jalostama Ekodiesel. Lisäksi se todella loisi työpaikkoja maan eri osiin ja huoltovarmuudenkin kannalta sillä olisi merkitystä. Tuote on vaiettu hiljaiseksi monopolien säilyttämiseksi. Muutenhan hintataso saattaisi jopa laskea ja samalla valtion verotulot.

Ilkka Meriläinen
Yrittäjä
Johtaja